Huittisten zonta-kerho järjesti tiistaina 3.3. klo 18:00 Huittisten valtuustosalissa paneelikeskustelun naisten roolista yhteiskunnan vaikuttajina. Paneelikeskusteluun osallistuivat kansanedustaja Mari Kaunistola, kirkkoherra Kaisa Huhtala, Huittisten kaupunginvaltuutettu, opiskelija ja yrittäjä Aino Kylälehtonen, yritystalouden ja -rahoituksen ammattilainen Inkeri Junnila sekä Huittisten kaupunginhallituksen jäsen ja talousassistentti Pauliina Kari. Paneelikeskustelun vetäjänä toimi zonta-naisista Päivi Pelttari.
Naisen asema vaikuttajana suomalaisessa yhteiskunnassa on historiallisesti vahva. Suomi on ollut tasa-arvon edelläkävijä, ja naisen toimiminen poliittisena päättäjänä on yhteiskunnallisesti hyväksyttyä ja normaalia. Vaikuttaminen ulottuu myös monille yhteiskunnan osa-alueille työelämässä, mediassa, tutkimuksessa, kulttuurissa, kansalaisyhteiskunnassa ja arjessa.
Vaikka Suomi on tasa-arvon mallimaa, naisten vaikuttamiseen liittyy yhä haasteita, kuten rakenteellinen epätasa-arvo, sukupuolittuneet odotukset ja julkisen keskustelun ongelmat. Siitä huolimatta naisten rooli suomalaisen yhteiskunnan kehittäjinä ja suunnannäyttäjinä on keskeinen. Tähän aiheeseen paneuduimme paneelikeskustelussamme. Tilaisuuden tuotto käytetään zonta-naisten stipendeihin ja hyväntekeväisyyskohteisiin.
Poliittinen vaikuttaminen on ehkä perinteisin ja näkyvin muoto, jolloin vaikutetaan lainsäädäntöön ja viralliseen päätöksentekoon. On siis tärkeää äänestää ja olla ehdokkaana tai mukana puolueiden toiminnassa. Myös järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kautta voimme vaikuttaa päätöksentekoon, arvoihin ja julkiseen keskusteluun. Median kautta on mahdollista saada oma ääni kuuluviin ja kerätä paljonkin huomiota, kun hallitsee esim. somen, verkkoadressit ja hastag-kampanjat. Työelämävaikuttaminen vaatii naisilta aktiivisempaa roolia johtotehtävissä, kun taas kuluttajavaikuttaminen (boikotit ja suosiminen) on naisilla enemmän hallussa. Kulttuurinen ja symbolinen vaikuttaminen muuttaa sitä, mikä nähdään normaalina, hyväksyttävänä ja mahdollisena.
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen voi siis olla virallista tai epävirallista, instituutioissa tai niiden ulkopuolella, näkyvää tai huomaamatonta, yksilöllistä tai kollektiivista. Oleellista ei ole asema, vaan vaikutus: muuttuuko jokin ajattelussa, toiminnassa, päätöksissä tai rakenteissa?